“Hyräily väreilee meissä niinkuin vedenpinta iltatuulessa.”
Laulaa voi kuka vaan, missä vaan, milloin vaan. Laulamalla vahvistamme omaa olemistamme ja ennen kaikkea voimme paremmin.
Laulaessa kehostamme tulee värähtelevä instrumentti. Kudoksiemme ominaistaajuudet alkavat värähdellä äänen vaikutuksesta ja verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat. Kehomme soi. Voit tuntea äänen värähtelyn kehossa kun suljet silmäsi, asetat kätesi rintakehän päälle ja uloshengityksellä päästät pitkän aaa-äänen. Tunnet, kuinka keho hennosti väräjää kätesi alla.
Hyräily nostattaa mielikuvia, jotka yhdistävät kehon, mielen ja sielun. Ajatukset vaeltavat omille teilleen. Verenpaine laskeutuu ja pulssi rauhoittuu. Parasympaattinen hermostomme aktivoituu ja sydämen syke alkaa myötäillä kehomme tuntemuksia tasaisen stressin nostattaman pulssin sijaan.
Laulu auttaa meitä tunnistamaan omia tunteitamme ja ilmaisemaan niitä. Laulamalla voimme kanavoida huolia ja murheita, iloja ja suruja, olla olemassa itsellemme ja muille. Se on luonnollinen, ikivanha ilmaisun muoto.
Kuva: Ola Kukkasniemi
“Laulu on ihmiselle ikään kuin toinen kieli, jolla alkaa sydämensä liikutuksia ilmoitella, koska tavallinen kieli ei löydä sanoja tarpeeksensa.”
— Elias Lönnrot
Luontolaulu kutsuu palaamaan hiljaisten hetkien herkkyyteen.
Vastaanotamme ääntä kuulokokemuksen kautta, ääni saapuu meille aaltoina läpi ilman ja veden. Emme saa kuuloaistia pois päältä vaan kuulemme ääniä nukkuessammekin. Aikojen alussa kuulo onkin ollut meille tärkeä tietolähde, joka on kertonut vaarasta ja auttanut paikallistamaan pusikossa piileskelevän saaliin. Nykyäänkin kovat, äkilliset äänet herättävät meissä taistele tai pakene-reaktion, jota pitkittyneenä myös stressiksi kutsutaan. Stressitilassa herkkyytemme tukkeutuu, olemme kuin viritettynä jatkuvaan hälytystilaan.
Luontolaulu rauhoittaa kehon hälytystilaa ja kutsuu palaamaan hiljaisten hetkien herkkyyteen. Se vahvistaa kokemusta kehosta ja äänestä, luo tilaa kokea ja olla. Luonnossa mieli rauhoittuu ja kehon tuntemukset vahvistuvat, samalla laulu ja äänikin kehollistuvat ja johdattavat arkeen virtaa, joka meissä jokaisessa on jo sisään rakennettuna.
Luontolaulun kursseilla opitaan kehon ja äänen tasapainoa, tutkitaan resonanssin kokemusta omassa kehossa ja luonnossa ja hengitellään yhdessä luonnon kanssa. Nämä mekanismit tuovat paitsi hyvää oloa ja rentoutumista hetkeen myös työkaluja arkiseen vuorovaikutukseen.
Luontoa jokaiseen päivään.
Kuva: Petra Roth
Metsähyräily
Etsi mukavalta tuntuva kivi, puunrunko, kannonnokka tai vaikka laiturin reuna ja istahda alas. Istuskele hiljaa ja seuraa hengityksen virtaa sisään ja ulos.
Kun ajatuksia pulpahtelee mieleen tunnista ne yksinkertaisesti "kas, ajatus" ja palaa hengityksen äärelle.
Muutaman minuutin kuluttua anna laulun tulla, ensin hiljaisena hyräilynä, pieninä pätkinä...
Tunnustele kuinka laulu väreilee kehossa, miten väreet liikuttavat kehoa...
Sitten vähitellen voit avata huulet, antaa äänen voimistua, käyttää vokaaleja...
Lähde liikkeelle kun siltä tuntuu, voit hyräillä kulkiessasi tai vain nautiskella luonnossa olemisesta, luonnon kuulemisesta.
Kun ajatuksia pulpahtelee mieleen tunnista ne yksinkertaisesti "kas, ajatus" ja palaa hengityksen äärelle.
Muutaman minuutin kuluttua anna laulun tulla, ensin hiljaisena hyräilynä, pieninä pätkinä...
Tunnustele kuinka laulu väreilee kehossa, miten väreet liikuttavat kehoa...
Sitten vähitellen voit avata huulet, antaa äänen voimistua, käyttää vokaaleja...
Lähde liikkeelle kun siltä tuntuu, voit hyräillä kulkiessasi tai vain nautiskella luonnossa olemisesta, luonnon kuulemisesta.
© Luontolaulu.fi