Luontolaulu

Omaa aikaa ・ Luonnon rauhaa ・ Laulun taikaa

”Kerran panin metsässä sammalta tulitikkulaatikkoon, jota sitten pidin taskussani. Otin sen aina toisinaan esiin ja haistelin sammalta. Silloin pääsin kohta metsän tunnelmaan, kuulin tuulen huminan ja lintujen laulun.” 
— Jean Sibelius
Luontolaulu suo laulajalleen lepohetken, kanavan purkaa ajatuksiaan, ilojaan, huoliaan ja murheitaan arjen keskellä.
Se on sukellus syvälle hiljaisten ja voimauttavien äänten, luonnon akustiikan ja vanhojen luontolaulujen, mm. unilaulujen maailmaan.

Luontolaulu on hengityksen jatke, se ei vaadi kuin tämän hetken.
Olla läsnä.
Kuulla luonto.
Hengittää ja antaa äänen soida.
Tuntea kuinka laulu resonoi kehossa ja luonnossa.

Luontolaulu-kirja nyt kirjakaupoissa ja kirjastoissa kautta maan. 

Esi-isiemme jalanjäljillä
Luonto avautuu meille lauluissa. Luonnon inspiroimia tarinoita on esitetty jo tuhansia vuosia laulaen, soittaen ja tanssien. Kun pysähdymme kuuntelemaan näitä tarinoita kuulemme luonnon niinkuin se on kuultu satoja, ellei tuhansia vuosia meitä ennen. Ja kun itse kerromme omaa tarinaamme luonnosta laulaen, soittaen, liikkuen tai kirjoittaen, tulee luonto meille läheiseksi osaksi elämäämme, voimavaraksi ja inspiraation lähteeksi, josta voimme ammentaa virtaa päivästä toiseen.
"Tuntuu kuin laulu kuuluisi sinne, ääneksi lintujen laulun ja metsän suhinan sekaan"
— Luontolaulu.fi
“Vahva selkä, avara katse. Revontulten leikki sydämessä."
— Luontolaulu.fi
Back to Top